![]() |
| Lähettäjä Blogikuvat |
Isä-tyyppinen persoonallisuus, joka ihmisille lahjoitetaan, on minuuden julkituonnin eli persoonallisuuden todellistamisen potentiaalisuuden osalta seitsenulotteinen (seitsendimensionaalinen). Persoonallisuus on aina muuttumaton, mutta persoonallisuuden täysimääräinen julkitulo on eri asia kuin persoonallisuuden täysimääräisen toiminnan alkaminen, joka tapahtuu Ajatuksensuuntaajan saapumisen jälkeen. Kun persoonallisuus tuolloin alkaa toimia täysimääräisesti, se on minuuden julkituonnin, hengellisen statuksen ja kertyneen kokemuksen osalta hyvin rajoittunut. Suurimpana esteenä on se, että persoonallisuus toimii aineellisella tasolla, jolloin seitsemästä persoonallisuusdimensiosta itse asiassa on toiminnassa vain kolme. Persoonallisuuden täysimääräinen julkitulo edellyttää kaikkien seitsemän dimension aktualisoitumista.
Morontiatasolla aineellisen tason kolme dimensiota laajenevat huomattavasti jopa niin, että tietyt uudet dimensioonaaliset arvot ovat realisoitavissa. Ne eivät kuitenkaan merkitse alkuunkaan vielä jäljellä olevien neljän dimension esiintuloa ja niiden aktualisoitumista: kyse on vain kolmen aineellisen dimension laajentumisesta ja näiden dimensioiden kokemusten koordinoitumisesta ylimmän, totaalisuusdimension eli persoonallisuuden tosiasian kanssa.
Seuraavien kolmen dimension aktualisoituminen toiminnalliseksi ei itse asiassa tapahtune tämän universumiaikakauden aikana, sillä korkein mahdollinen ylösnousemusluodun saavutus on Lopullisuuden Saavuttajakuntaan liittäminen. Tuolloin finaliitit ovat kuudennen tason henkiä, mutta eivät missään tapauksessa absoniittisia miltään kannalta katsottuna. Sitä kuitenkin seuraavien kolmen dimension aktualisoituminen edellyttää.
Urantia-kirjassa väitetään, että persoonallisuuden ymmärtämistä helpottaisi se tieto, etteivät dimensionaaliset ja hengelliset tasot koordinoidu kokemuksellisessa persoonallisuuden todellistumisessa. Tämä on luonnollista siksi, että persoonallisuuden kokemuksellinen todellistuminen ei ylety absoniittiselle eikä absoluuttiselle tasolle.
Viimeinen dimensio on absoluuttisen tason dimensio ja niitä on vain yksi (eikä ymmärtääkseni voikaan olla muuta kuin yksi). Tästä seitsemännestä dimensiosta käytetään siis nimitystä totaalisuusdimensio ja myös nimeä korkein persoonallisuusdimensio. Absoluuttista alemmilla tasoilla tämä seitsemäs totaalisuusdimensio on koettavissa persoonallisuuden tosiasiana, jopa aineellisella tasolla.
Tämä korkein persoonallisuusdimensio ... on assosioitavissa oleva absoluutti, ja vaikkei se olekaan infiniittinen, se on dimensionaalisesti potentiaalinen absoluuttisen ali-infiniittiseen läpäisemiseen [1226:13, 112:1.9]. Totaalisuusdimensio ei voi olla infiniittinen, koska se kuuluu Isä-Persoonallisuudelle (ja Hänen infiniittisille kumppaneilleen). Totaalisuusdimensio on kuitenkin omalla tavallaan absoluutti, mutta ei persoonallisuusabsoluutti, sillä sen omaa vain Ikuinen Poika. Assosioitavuus tarkoittanee Isä-persoonallisuustyypin ja itse Isä-Persoonallisuuden yhteistä ja ainutlaatuista yhteenliittymää ja yhteistoimintaa, joka voi johtaa Isä-Infiniittisen ali-infiniittiseen läpäisemiseen. Miksi ali-infiniittiseen? Siitä yksinkertaisesta syystä, että Isän infiniittinen läpäiseminen on yhtä kuin Isä itse. Sellainen ei ole luodulle mahdollista, mutta osittainen on. Mitä ali-infiniittinen läpäiseminen on käytännössä, sitä emme pysty edes kuvittelemaan, koska nykyisenä universunikautena sellaisesta ei ole lainkaan havaintoja. Meillä on kuitenkin oikeus odottaa siltä paljon: luotu ja Luoja lienevät silloin lähimmillään, mitä koskaan on mahdollista. Tulee mieleen sellainen mahdollisuus, että luotu pääsee loputtomasti samoilemaan Isä-Infiniittisessä ja siten tutkimaan ja tuntemaan Hänet lopullisessa, ehkäpä jopa absoluuttisessa, merkityksessä. Toki nämä ovat vain blogikirjoittajan spekulaatioita ja tulevaisuus, jolloin kuvitellut tapahtumat voisivat realisoitua, on lähes ikuisuudessa.





0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Mitä mietteitä teksti toi mieleen?